Oma yleismottoni on asenne, avoimuus, muutos ja yhteistyö. Asenteella tarkoitan sitä, että katseiden on oltava Lapissa eteenpäin. Peruutuspeiliin katsomalla ei tulevaisuutta voida ohjata.

Muutos tarkoittaa sitä, että tulevaisuus on monenlaista taloudellista toimintaa, myös pientä ja keskisuurta yrittäjyyttä ja yhä enemmän myös palvelua ja matkailua. Avoimuudella etsin tiedonkulkua, läpinäkyvää valmistelua ja päätöksentekoa.

Yhteistyö puolestaan on kuntien välistä yhteistyötä, yrittäjien yhteistyötä ja verkottumista, sekä kuntien ja yrittäjien välistä yhteistyötä. Ilman sitä Lappikaan ei pärjää.

Lappi on uuden nousun edessä. Ainakin neljä päätekijää on tähän vaikuttamassa.
Metsä kasvaa nopeammin ja vain kaksi kolmannesta metsän vuosittaisesta kasvusta hakataan.

Maailmanmarkkinahintojen nousun ja uuden kaivosteknologian ansiosta Lapin malmivaroja hyödynnetään voimakkaasti, lähivuosina kymmenkertaisesti tähän hetkeen verrattuna.
Matkailu kasvaa edelleen koko Lapin alueella.
Venäjä ja koko arktinen alue investoi lähivuosina kymmenien miljardien edestä. Niistä hyötyy Lappi ja koko Suomi.

Näistä syistä investoinnit liikenne- ja kuljetusyhteyksiin on tehtävä etupainotteisesti. Siksi myös liikenneväylien rahoitusmallia on muutettava niin, että rahoitus ei ole vuosittainen kulu vaan pitkäaikainen investointi, josta vuosittain merkitään kuluksi vain rahoituksen hoitokulu. Niin kuin yksityisten yritystenkin investointitoiminnassa tehdään.

Työvoiman määrä tulee tulevina vuosina vähenemään. Tuotannon tehokkuus eli tuottavuus paranevat, mutta se ei kokonaisuudessaan korvaa työvoiman vähenevää määrää. Näin talouden kasvu tulee todennäköisesti hidastumaan.

Väestön ikääntymisen myötä ns. ikäsidonnaiset menot eli terveys-, eläke- ja hoivamenot tulevat voimakkaasti kasvamaan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Myös äskettäinen talouden lama lisäsi julkisen talouden velkaantumista.

Julkisen talouden eli valtion ja kuntien velkaantuminen on pidettävä hallinnassa. Siksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla talouden tehokkuutta eli tuottavuutta parannetaan. Työpanoksen vähentymistä on hidastettava nopeuttamalla nuorten siirtymistä työelämään. Työelämän aikana on tehtävä kaikki mahdollinen työelämän laadun ja työssä jaksamisen parantamiseksi. Työurien loppupäähän on luotava mahdollisuuksia jatkaa työssä oloa mielekkäällä tavalla.

Tämä ei kuitenkaan riitä. Myös menoja on vähennettävä ja tuloja lisättävä. Aivan niin kuin kotitaloudessakin, jos rahat eivät riitä elämisen maksamiseen ja velkojen hoitoon!

Julkisen talouden osalta meidän on itse tehtävä tämä tehostamis- ja säästämistyö. Me emme halua tänne EU-komission tai IMF:n apua. Me teemme tarpeelliset toimet itse, vastuullisesti.

Alueellinen kehittäminen on osa koko maan tasapainoista kehittämistä. Taloudellisia voimavaroja mahdollisuuksia löytyy kaikkialta maasta ja Lapista aivan erityisesti. Alueellinen kehittäminen perustuu nykyään EU:n aluekehitysohjelmiin ja kansalliseen aluejaon mukaiseen yritystukipolitiikkaan. On tärkeätä, että EU:n aluekehityspolitiikka jatkuu myös nykyisen ohjelmakauden päättymisen jälkeenkin vuodesta 2014 eteenpäin.

Alueelliseen kehittämiseen käytetyt varat ovat katalysaattori, jolla saadaan yksityinen taloudellinen toimeliaisuus liikkeelle. Nykyperusteinen aluepolitiikka on todella halpaa verrattuna vaihtoehtoon – tyhjeneviin maakuntiin.

Lappi on täynnä luonnonvaroja. Toisaalta Lapin luonto on herkkää, vuosituhansien saatossa karuksi ja kauniiksi muotoutunutta. Se on sellaisenaan arvo, jota voidaan myös taloudellisesti hyödyntää.

Metsiä, malmivaroja ja matkailua on kehitettävä ekologisesti sopusoinnussa luonnon kanssa. Tämä on nykytekniikalla täysin mahdollista.

Lapin perinteisiä elinkeinoja voidaan hoitaa yhteistyössä muiden elinkeinojen kanssa.

Lappi on ollut vähenevän ja vanhenevan väestön aluetta. Väestökehitys voidaan muuttaa, siihen on nyt kaikki edellytykset olemassa. Lappi voi tulevaisuudessa tarjota työtä aivan uudella tavalla. Siksi Lapin mahdollisuudet on käytettävä hyväksi suuren teollisuustoiminnan, palveluliiketoiminnan ja pk-yritystoiminnan kehittämisessä.

Erittäin tärkeätä on kehittää saavutettavuutta, tie- ja rautatieverkkoa ja lentoyhteyksiä. Ilman toimivia tietoliikenneyhteyksiä mikään liiketoiminta ei voi onnistua. Toimivan laajakaistaverkon on oltava valtion vastuulla ja sen pitää kattaa koko Lappi.

Lappi tarjoaa jo nyt ja lähitulevaisuudessa yhä enenevässä määrin uudenlaisen ja korkean osaamisen työtä. Siksi tarvittava koulutus kannattaa järjestää Lappiin.

Lapin Yliopisto ja korkeakoulukonserni on loistava esimerkki korkeakoulujen yhteistyöstä nopeasta reagoinnista tulevaisuuden haasteisiin. Tätä kehittämistä on jatkettava, siitä työstä hyötyy koko Suomi.

Työvoiman määrä tulee tulevina vuosina vähenemään. Tuotannon tehokkuus eli tuottavuus paranevat, mutta se ei kokonaisuudessaan korvaa työvoiman vähenevää määrää. Näin talouden kasvu tulee todennäköisesti hidastumaan.

Väestön ikääntymisen myötä ns. ikäsidonnaiset menot eli terveys-, eläke- ja hoivamenot tulevat voimakkaasti kasvamaan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Myös äskettäinen talouden lama lisäsi julkisen talouden velkaantumista.

Julkisen talouden eli valtion ja kuntien velkaantuminen on pidettävä hallinnassa. Siksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla talouden tehokkuutta eli tuottavuutta parannetaan. Työpanoksen vähentymistä on hidastettava nopeuttamalla nuorten siirtymistä työelämään. Työelämän aikana on tehtävä kaikki mahdollinen työelämän laadun ja työssä jaksamisen parantamiseksi. Työurien loppupäähän on luotava mahdollisuuksia jatkaa työssä oloa mielekkäällä tavalla.

Yrittäjä on talouden moottori ja sydän. Yrityksessä syntyy tuloja, joista maksetaan palkat työntekijöille ja yrittäjätulo yrittäjälle. Palkoista ja yrittäjätuloista maksetaan veroja valtiolle ja kunnille. Kansalaisten ostamista tavaroista ja palveluista maksetaan kulutusveroja. Pääosin veroista ja maksuista muodostuvilla tuloilla maksetaan julkisten hyvinvointipalvelujen tuottaminen.

Tästä yksinkertaisesta syystä yrittämisen edellytysten on oltava kunnossa. Ilman yrittäjää hyvinvointiyhteiskunta surkastuu.

Verotus on julkisen sektorin tärkein väline kerätä varoja julkisten hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Samalla se on tärkeä väline kannustamaan niin palkansaajia kuin yrittäjiäkin työssään.

Kohtuullinen progressio tasaa vastuuta julkisten palvelujen rahoittamisesta eri tulotasojen välillä. Verojärjestelmän on oltava sellainen, että se kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen mahdollisimman tehokkaasti. Kun kaikki resurssit saadaan tuottavaan käyttöön, myös tulonjako on mahdollisimman oikeudenmukainen niin yhteiskunnan kuin kansalaistenkin kannalta.

Euroopan Unioni on pohjimmiltaan rauhanliike. Sen syntysanat lausuttiin jo 1950-luvulla kun Euroopan suuret maat perustivat Hiili- ja teräsyhteisön sitomaan maat taloudellisesti toisiinsa niin, että sotilaallisten konfliktien käynnistämisellä ei enää ole mitään järkeä. Tämä kehitys on luonut nykyisen Euroopan Unionin.

Talous- ja rahaliitto on muun unionikehityksen luonnollinen jatke. Se sitoo maat entistä tiiviimmin toisiinsa ja luo vahvan yhtenäisen talousalueen. Talous- ja rahaliitto on luonut vakautta Suomen talouteen, se on avannut uusia markkinoita, vahvistanut talouden rakennetta ja kilpailuasemaamme.

Suomen näkökulmasta se vaihtoehto, että olisimme talous- ja rahaliiton ulkopuolella, ei olisi järkevää. Pienenä maana Suomeen kohdistuisi markkinoiden epävarmuus voimakkaasti. Eläisimme edelleen devalvaatio-inflaatio-kierteessä, joka koettelisi erityisesti palkansaaja ja joka säilyttäisi talouden rakenteita ennallaan. Elintaso olisi nykyistä alhaisempi.

Talous- ja rahaliitto edellyttää, että kaikki maat noudattavat pelisääntöjä. Siitä myös Suomen on pidettävä kiinni a edellytettävä myös muiden maiden niin tekevän.