Kommentti Antti Kokkoselle
Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen kirjoitti lehdessään alla olevan kolumnin lauantaina 31. tammikuuta. Kirjoitin siihen kommentin, joka julkaistiin Lapin Kansassa 3. helmikuuta. Kolumni ja kommentti ohessa.
http://www.lapinkansa.fi/Kolumnit/1194957396076/artikkeli/antti+kokkonen+tyonteon+rankaisija.html
Antti Kokkonen Työnteon rankaisija
Miten tässä nyt näin kävi? Tätä kysymystä kokoomuslaiset nyt kuumeisesti pohtivat. Puolueen kannatus tippui Yleisradion torstaina julkistamassa mittauksessa 16,3 prosenttiin. Huonompaa lukua pitää etsiä kahdenkymmenen vuoden takaa. Vuoden 1995 tammikuussa Sauli Niinistön puheenjohtajakauden alkuaikoina Taloustutkimus mittasi kokoomukselle 14,6 prosentin kannatuksen. Nykykannatus on samaa tasoa kuin Ville Itälän puheenjohtajakaudella. Vuoden 2003 toukokuussa gallup näytti kokoomukselle lukua 16,4 prosenttia. Itälän aikaa ei puolueessa lämmöllä muistella. Mielipidetiedustelujen viimeisiä desimaaleja ei kannata tuijottaa. Monissa eri mittauksissa todistettua kehitystrendiä ei silti kovakalloisinkaan voi kiistää.
Eikä kokoomuksen
puheenjohtaja Alexander Stubb kiistä. ”Totta kai tämäntyyppiset gallupit harmittavat. Me haluaisimme olla tällä hetkellä paalupaikalla, kun vaaleihin on 80 päivää, mutta näin ei ole”, Stubb kommentoi tuoreeltaan. Paalupaikka on nyt yhtä kaukana kuin Kimillä koko viime kauden. Pääministeri uskoo kannatuskäänteeseen, kunhan hän kuuntelee kenttää. Kentän kuuntelun ohella osviittaa Stubbille antaa Ylen gallupin tarkempi tutkiminen. Erityisesti keskituloiset toimihenkilöt ovat kääntäneet peukalonsa alaspäin kokoomukselle. Toimihenkilöt on tärkeä kaikille puolueille tärkeä ryhmä: heitä on paljon, he äänestävät innokkaasti, mutta puoluekanta vaihtuu helposti. Kodin perintönä ei yleensä ole yhtä vahvaa aatetta kuin vaikkapa työntekijöillä on.
Tarjotaanpa
kokoomukselle yhtä selitystä kannatuskadolle. Oma tilipussi ohjaa kynää äänestyskopissa. Vuoden 2007 eduskuntavaalien alla kokoomus osti erityisesti toimihenkilönaisilta ääniä lupauksella tasa-arvotuposta. Puolueen silloinen puheenjohtaja Jyrki Katainen lupaili sairaanhoitajille tuntuvia palkankorotuksia, vaikka hallitus ja eduskunta eivät palkoista suoraan päätäkään. Tupot ovat historiaa eikä palkankorotuksiin ole nyt varaa. Tilipussiin politiikassa voi silti vaikuttaa: verotuksella. Kokoomus on julistautunut työn puolueeksi. Mitä se pääministeripuolueena on tehnyt työn verotukselle nyt päättyvällä vaalikaudella? Kiristänyt palkkaveroruuvia niin, että keski- ja suurituloisten verotus on maailman kärkiluokkaa. Keskipalkkaisen veroprosentti ylittää Suomessa vertailumaiden keskiarvon 2,2 prosenttiyksiköllä, käy ilmi vuonna 2014 tehdystä, 18 maata käsittävästä kansainvälisestä palkkaverovertailusta. Hyvätuloisten verotus on Suomessa vielä selvästi ankarampaa kuin vertailumaissa keskimäärin. Kuulen jo vastaväitteen. Palkkaveron kevennykset tuhoavat hyvinvointivaltion. Keskituloisen suomalaisen palkkaverotus on lähes seitsemän prosenttiyksikköä kovempaa kuin Ruotsissa. Hyvinvointivaltio voi Ruotsissa yhä hyvin. Lahden takana on haluttu verottaa mieluummin jotain muuta kuin keskituloisen työntekoa. Kokoomus on veronkevennyspuheistaan huolimatta ollut mukana rakentamassa Suomea, jossa työn tekemiselle on lätkäisty ankara haittavero.
Kirjoittaja on Lapin Kansan päätoimittaja.
xxxxxxxxxxxxx
KOKOOMUS EI RANKAISE TYÖNTEKOA
Kolumnissaan ”Työnteon rankaisija” 31.1. päätoimittaja Kokkonen antaa kokoomukselle neuvoja, miten gallupit käännetään nousuun. Päätoimittaja kehottaa tutkimaan YLE:n gallupin sisältöä tarkemmin. Erityisesti keskituloiset toimihenkilöt ovat kääntäneet peukalonsa alaspäin kokoomukselle.
Näin varmasti on. Ja Kokkosen analyysikin on oikea. Tuloverotus on kiristynyt tällä hallituskaudella rankasti. Viittaus Veronmaksajien keskusliiton lukuihin kertoo karua kieltä.
Mutta onko tämä vain kokoomuksen syy? Ei. Tämän hallituksen keskeinen tavoite on tasapainottaa julkista taloutta. Kuuden puolueen hallitusohjelmassa tasapainoa haetaan 50/50-mallilla. 50 prosenttia menosäästöjä ja 50 prosenttia verojen korotuksia. Tämä oli kompromissi, jolla tämä ainoa mahdollinen hallituspohja saatiin koottua. Todellisuudessa on toteutunut 70/30 linja – 70 prosenttia verojen korotuksia ja 30 prosenttia säästöjä.
Onko tämä sitten kokoomuksen syy? Kokoomus ei tätä mallia halunnut, kokoomus olisi halunnut enemmän säästöjä ja vähemmän verojen korotuksia. Vasemmistopuolueet demarien johdolla ajoivat tiukasti veropainotteista sopeutuslinjaa. Nyt on tapahtunut pahin mahdollinen, verot ovat kiristyneet äärimmilleen, yksityinen kulutus on romahtanut ja talouden lama syventynyt. Julkisen talouden tasapaino on yhä kaukana. Pääministeripuolueena kokoomus saa kantaa vastuun. Näin tulkitsee kansalainen ja gallupkyselyyn vastaava.
Kokoomus ei ole ”Työnteon rankaisija”. Kokoomus haluaa selvästi alentaa työn teon verotusta tulevalla vaalikaudella ja on ainoana puolueena sen myös kertonut julkisuuteen. Vain järkevä verotus luo työtä yhteiskuntaan, sille suurelle kesituloisten joukolle ja meille kaikille.
Päätoimittajalle kiitos hyvistä neuvoista – tätä neuvoa kokoomus jo toteuttaa.
Arto Ojala
Lapin kokoomuksen puheenjohtaja